4.adventti

Meidän seimi on nyt valmis.

Hahmot on valmistettu pöytäteatterinukkejen ohjeilla, paksua kartonkia vartalo, puvut piti ommella ja kasvot värittää sopiviksi. Lampaat pahvista ja pumpulista, talli pahvilaatikosta joka vuorattu kankaalla.

Luimme kirjan pienestä pakolaistytöstä joka ei tiennyt mikä se joulu oikein on, kun ei hänen kotimaassaan moista juhlaa vietetty. Hyvä kirja niin monikulttuurisuus teeman ympärille kun jouluunkin.

Piparkakkuja

Pipparskakkujen(lainattu Toljanterilta) leipominenhan kuuluu niihin tavallista tavallisimpiin perinteisiin.  Nappasin jostain sen kummemmin reseptiä puntaroimatta Muumimamman piparkakkuohjeen ja olihan helppo lasten kanssa tehdä, mutta tuli näistä kovia.  Minkä tekemisen helppoudessa voittaa, sen maussa häviää, mutta kuten hyvin usein lasten kanssa: tärkein ei ole lopputulos vaan tekemisen matka.

Kuusen ympärillä

Viherpiiperrystä kirjaimellisesti. Paperit maalarinteipillä lattiaan ja jos haluaa säästyä lattian putsaukselta, alle kannattaa laittaa esim. rakennusmuovi mutta meidän värit lähtee hyvin lattiasta. (Redimix tempera paint, vesiohenteinen, non toxic) Välineenä niinkin ylellinen tuote kun pesusienen palaset.

 Kartonkia, sisal narua ja liimattavia huopakuvioita on tarvittu näihin koristeihin.

Joulupuu on rakennettu

Viime viikonloppuna kannoin sisälle aina yhtä vehreän muovikuusemme ja ihan se kuusesta käy, kun koristeli ja asensi valot. Sitä saakin nyt ihailla pitkään, eikä ainakaan varise. :D  Kalenterista löytyikin sitten tänään laulukortti "Joulupuu on rakennettu".

Olipa kerran Joulu -kirja kertoilee vanhoista jouluperinteistä ja sieltä löytyikin paljon kivoja juttuja, tosin nuuttipukit sarvipäineen vaikuttavat hurjilta verrattuna aina yhtä lempeän näköiseen joulupukkiin.

Itsenäisyyspäivänä

Joulukalenterikorista löytyi tällaisia erikoisia kuvia, niitä ihmettelimme ja arvuuttelimme. Maamme laulun löysimme yotubesta, luimme Tatun ja Patun Suomi kirjaa ja askartelimme lumiset talvimaisemat. Näistä koostui itsenäisyyspäivään virittäytyminen.

2. adventti

Toinenkin kynttilä jo paikoillaan. Käymme joulukirkossa ja sitä silmällä pitäen luimme "Meidän ja muiden uskonnot" -kirjasta millainen kirkko on ja mitä siellä näkyy. Kirja on Lasten keskuksen kustantama ja sen avulla voi muutenkin perehtyä eri uskontojen tapoihin, rakennuksiin ja traditioihin.

Laululeikkejä

Laulupussista löytyi tällä viikolla kolme leikkilaulua: Leipuri Hiiva, Lumiukot ja Kas metsämökin ikkuna.

Seimi pystytetty (1.adventti)

  Tästä seimi alkaa rakentua, Joosef ja raskaana oleva Maria etsimässä leposijaa.

Luimme kirjan "Aasi ja härkä" joka kertoo joulukertomuksen pienen aasin näkökulmasta. Adventtikynttelikkö tietenkin nostettu esille ja siitä seuraamme joulun lähestymistä.

"Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa, me odotamme Jeesusta, seimessä nukkuvaa."

Tontut kurkkii

               
                                  Kas metsämökin ikkuna, sielt' tonttu ulos kurkistaa
                                  Ja jänö laukkaa laputtaa ja oveen koputtaa:
                                  "auta, auta pyydän sua, metsämies kun vaanii mua!"
                                  "sulle suojan tarjoan, siis kätes ojenna"

Karhulle kävi huonosti-autetaanhan

Kerroin omin sanoin lapsille tarinan karhusta joka kiipesi puuhun tavoittelemaan hunajaa mutta tippua mätkähti alas ja loukkasi jalkansa. Lääkäri laittoi kipsin, mutta karhuparka ei päässyt liikkumaan vaan meni yksin pesäänsä suremaan ja itki niin lujaa että metsähiiri kuuli ja kutsui metsän väen auttamaan.  Käytin rekvisiittana nallea, hiirtä ja erilaisia tuomisia millä karhua lohdutettiin.
Kuuntelimme sitten vielä lasten virren Ojennan käteni

                              Kenelle, kenelle, ojennan käteni?
                              ketä saan, ketä saan, auttaa päivittäin?

                             Sinulle , sinulle, ojennan käteni,
                             sua saan, sua saan, auttaa päivittäin.

Pikkuiset linnut

Löysimme pihakuusen juuresta metsätontun jättämän  pussukan josta löytyi talipalloja, pähkinäteline ja kaksi kirjaa joista oli määrä lukea ohjeet lintujen talviruokintaan.  Hmmmm......  Nyt on jokainen ripustanut oman talipallon ja seuraamme niiden häviämistä  ja lintujen ruokailua. Tämä on pitkäjänteinen projekti, koska Maija kirjoitti luontokirjassaan että ruokinnan aloitettua, sitä pitää muistaa jatkaa koko talven.

Leikkiruokia

Jee, postipoika toi uusia leikkiruokia, kotitekoisia ja turvallisia. Muovisia ja puisia meiltä jo löytyikin, mutta nämä ovat kyllä ihan omaa luokkaansa, kiitos lähettäjälle. Löytyy siis sieniä, porkkanoita, jäätelöitä, munakkaita, herneenpalkoja(palkon saa kiinni tarralla), bebe leivoksia, teepusseja, isoimmat vaaleat pehmoiset pallerot ovat tuottaneet monenlaisia tulkintoja, jonkun mielestä sämpylä, yksi sanoo että kermavaahtoa eli mielikuvitus vain rajana. NAM!

Miltä tunne näyttää?

                                Olen vihainen kun..........
                                Ilahdun kun............................
                                Surullinen ihminen näyttää...........
                                jne. monia pohdintatapoja löytyy

Viikon kynttilähetkessä katselimme tunnekortteja. Löytyi vihainen, ikävöivä, surullinen ja iloinen lapsi ja hoidossakin kaikki nämä tunteet ovat sallittuja. Tunteiden rakentava ilmaisu ja tunnistaminen (aikuisen sanoittaminen)  on tärkeää, eikös niin, niin lapselle kuin aikuiselle.  Äiti-ikävä helpottaa kun saa kertoa miten hyvää ruokaa äiti tekee ja ilo leviää kun sen antaa tarttua kaverille.

Vesiväreilyä

Maalarimestarit vauhdissa. Joskus on tärkeä pipertää jotain ihan pientä ja sitten taas ottaa suuret linjat käyttöön. Kätevä tuollainen paperirulla, josta tosin olisi voinut vaikka laittaa kaksikin vierekkäin, ei olisi tarvinnut lattiaa luututa, tottahan se aina rapatessa roiskuu.

Ensilumi

Talventuloa enteilevä odotettu tapahtuma on ensimmäinen valkeanmaan aamu ja meillä se oli tänään.  Suomen vaihtuvat vuodenajat ovat monessa verrattomat ja tässä yksi syy, luonnollinen ja tavallinen asia joka herättää lapsen tutkijanhalut. Mitä tapahtuu kun lunta panee poskea vasten? Miksi lätäkössä on kova pinta? Mksi hengitys höyryää?  Vaihtuvat vuodenajat ovat siis oivallisia välineitä käsitellä näitä ilmiöitä.  Uutuudenviehätys tosin katoaa siinä vaiheessa kun tuskanhiki päällä puetaan kuukaudesta toiseen ulkovaatteita, mutta hetken kestävä viehätys on silti hurmaava, ompahan taas mukava odottaa hankien sulamista ja märän maan hajua.